Olimme viettämässä syyskuista lauantaita Paavon kanssa Turun näyttelyssä. Tuomarina oli Pieter Burema, Alankomaat.
Aikoinani olimme edesmenneen Coocoksen kanssa tällä tuomarilla. Voitimme nuotenluokan, sijoituimme paras uros kolmanneksi ja saimme sertin.
Katselimme pentujen mennessä kehässä, että tuomari haluaa koiran esitettävän löysällä remmillä. Meni hiukka pasmat sekaisin sillä olen Paavon kanssa harjoitellut naksuttimen kanssa, että kun näyttelyhihna on kaulassa tietyllä tavalla niin häntä pysyy alhaalla. Pelkäsin todellakin, että nyt se häntä nousee. Noh, treenatessa kehän ulkopuolella niin onneksi Paavo yllätti minut ja häntä pysyi alhaalla.
Avoimessa luokassa oli kymmenen koiraa ja tuomari tykkäsi Paavosta. Saimme luokassa ensimmäisen erinomaisen ja olisimme olleet siihenkin tyytyväisiä. Tuomari jakoi kuitenkin erinomaisesta tyydyttävään. Tuomarin mielestä Paavolla oli korvat taakse kiinnittyneet ja olisi tarvinnut massaa. Puolustukseksi sanon, että Paavo oli syömättä useamman päivän ennen näyttelyä. Turhaan pelkäsin liikkumista löysällä remmillä, joska viimeiset arvostelun sanat oli; liikkuu erittäin hyvin :)
Toisaalta voiko olla ettei olisi tyytyväinen, kun kuitenkin jäbä-rakkaani sijottui nuorimpana neljän joukkoon. ERI 4 oli jatkumoa erilinjallemme ja yhtä avoimenluokan näyttelyä lukuunottamatta aina ollaan sijoituttu erillä neljän parhaan joukkoon. Toisaalta se yksi oli EH 2 eli silloinkin tuli luokkasijoitus.
Paavo on tuonnut sen ilon tuohon näyttelyissä käymiseen. Se on kivaa. Minun ei tarvitse miettiä kuin tuomaria, jos ilmoitan koiraani näyttelyyn. Tytyjen alapurentojen takia en halunnut niitä viedä kuin muutamaan näyttelyyn. Nyt näyttelyt on osa mun koira harrastusta. Ei voi kuin kiittää Ilpoa, että olen saanut Paavon <3
Paavo Turussa 22.9.2012 (c) Katri Prinkkilä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti